Skip to content
FI EN
Instagram logo Facebook logo Twitter logo

Why to
create
creativity

Why to
create
creativity

Luovuus muokkaa identiteettiämme yksilöinä ja yhteisöinä

LUE LISÄÄ

Luovuus auttaa meitä oppimaan ja tekee uudesta tiedosta ymmärrettävämpää

LUE LISÄÄ

Luovia aloja tarvitaan löytämään ratkaisuja jokapäiväiseen elämään ja globaaleihin haasteisiin

LUE LISÄÄ

Luovuutta tarvitaan uraauurtavien innovaatioiden kehittämisessä ja taloudellisen kasvun luonnissa

LUE LISÄÄ

Luovat alat auttavat vähentämään yksinäisyyttä ja eristyneisyyttä ja tekevät elämästä merkityksellisempää

LUE LISÄÄ

Luovuus muokkaa identiteettiämme yksilöinä ja yhteisöinä

Luovat tekijät eri aloilta ovat meitä ympäröivien tarinoiden takana. Tarinat kertovat meille historiastamme ja arvoistamme ja antavat meille kokemuksia, joita emme muuten voisi saada.

tv

cinema

stories

writers

illustrators

actors

media designers

videography

game design

directors

musicians

Muistatko kaikki ne hahmot, joita rakastit lapsena: Muumit, joiden seurassa kaikki suomalaiset ovat kasvaneet ja jotka ovat tunnettuja myös maailmalla, Rölli metsänpeikko, Harry Potter tai Mauri Kunnaksen kokonaiset hullunkuristen hahmojen muodostamat maailmat? Entäpä kaikki ne sarjat, elokuvat, kirjat, näyttelyt, musiikki ja pelit, jotka ovat muokanneet käsitystämme maailmasta aikuisina? Hieno näyte tästä on esimerkiksi sekä kirjana että elokuvana tunnettu Tuntematon Sotilas, joka on näytetty perinteisesti televisiossa jokaisena itsenäisyyspäivänä. Elokuva jakaa aina uusille sukupolville historiallisen tarinan Suomen itsenäistymisestä. Myös ulkomainen esimerkki Star Wars, vuosikymmeniä jatkunut saaga tähtien taisteluista, on antanut ylisukupolvisen, yhteisen kokemuksen monelle vanhemmalle ja lapselle.

On selvää, että kaikki nämä kuulemamme ja näkemämme tarinat ovat tulleet osaksi sitä, keitä me olemme ja sitä kautta millaisessa maailmassa me elämme. Ilman kaikkia niitä luovan alan tekijöitä, joita näiden tarinoiden takana on – kirjailijoita, kuvittajia, näyttelijöitä, ohjaajia, leikkaajia, säveltäjiä ja monia muita – me olisimme eri ihmisiä, kuin nyt. Tarinat yhdistävät meitä ja vahvistavat juuriamme, ne näyttävät meille maailman toistemme silmin ja opettavat meille oikeasta ja väärästä.

Tarinat ja kulttuurikokemukset tekevät myös arjesta elämyksellisempää ja antavat meille mahdollisuuden astua eri todellisuuksiin. Voimme venyttää fysiikan rajoja taipumaan muuten mahdottomiin skenaarioihin, matkata ajassa ja kokea ja tuntea asioita, joita emme normaalisti koskaan kohtaisi.

Maailmassa, jossa sosiaalisen median ja päivittäisten uutisten muodostamiin kaikukammioihin itsensä sulkevien ihmisten välille kasvaa taloudellisia ja poliittisia kuiluja, meidän pitää pitää huolta, että tarinoita tehdään myös tulevaisuudessa. Meidän pitää varmistaa, että erilaiset tavat kokea maailma tulevat nähdyksi ja kaikkien ääni kuulluksi. Kaikki ne luovat tekijät, jotka voivat saada tämän aikaan, tarvitsevat resursseja ja tietoa työnsä tekemiseen. Heidän työpanoksensa tarvitaan, jotta ymmärtäisimme toisiamme ja kohtaisimme toinen toisemme.

Kulttuurin ja median kuluttaminen vaikuttavat meihin vahvasti. TV-sarjoista voi tulla sukupolvikokemuksia, musiikki vie takaisin menneille vuosikymmenille ja pelikonsolit kuuluvat arkeen. Tarinat ja muu luova sisältö ovat vahvasti mukana elämässä.

Kulttuurin ja median kuluttaminen vaikuttavat meihin vahvasti. TV-sarjoista voi tulla sukupolvikokemuksia, musiikki vie takaisin menneille vuosikymmenille ja pelikonsolit kuuluvat arkeen. Tarinat ja muu luova sisältö ovat vahvasti mukana elämässä.

Luovuus auttaa meitä oppimaan ja tekee uudesta tiedosta ymmärrettävämpää

Suunnittelijat median ja koulutuksen aloilla tehostavat oppimista järjestelemällä tietoa visuaalisesti hahmotettavaan muotoon ja luoden esimerkiksi tekstiä tukevia kuvituksia, videoita ja pelejä. Helposti omaksuttava tieto on ensiarvoista koulutuksessa ja auttaa meitä päivittämään taitojamme työelämän tarpeisiin.

information design

UX-design

graphic design

illustrators

game design

Aloittaessamme ensimmäisen luokan, moni meistä ei osannut lukea. Koulukirjat olivat kuitenkin täynnä erilaisia kuvia, jotka auttoivat meitä ymmärtämään opetettavia asioita ja pitivät mielenkiintomme yllä oppitunnilla. Senkin jälkeen, kun opimme lukemaan, oli oppimateriaali aina kuvallisesti tuettua. Se oli myös järjestelty visuaalisesti helposti omaksuttavaan muotoon, kuten infografiikoiksi, taulukoiksi, laatikoiksi ja listoiksi.

Nykyään myös visuaalisesti painottuneet digitaaliset oppimisvälineet, kuten erilaiset pelit, sovellukset ja kilpailut, ovat tavallinen osa opettajien työkalupakkia. Tähän kaikkeen on hyvä syy: kuvallinen oppiminen on tehokas tapa välittää tietoa. Suurin osa meistä oppii parhaiten visuaalisen oppimateriaalin tukemana.

Oppimisen kuvallinen tehostaminen ei rajoitu vain kouluihin ja oppilaitoksiin – me opimme paljon uutta myös erilaisista visualisoinneista mediassa. Informatiiviset kuvitukset ja animaatiot monimutkaisista aiheista ovat käytössä joka puolella. Aikana, jolloin yhä enemmän ja enemmän tietoa on saatavilla ja sen läpikäymiseen on aikaa yhä vähemmän, esimerkiksi monimutkaisten tieteellisten tai yhteiskunnallisten asioiden esittäminen kuvallisesti hahmotettavassa muodossa on avainroolissa ymmärryksen lisäämiseen. Modernissa työmaailmassa pelkän tutkinnon suorittaminen ei enää riitä, vaan meidän pitää jatkuvasti hankkia lisää tietoa ja oppia uusia taitoja. Oppimisen tehokkuus on tärkeää, kun asioita opetellaan hektisen työelämän lomassa. Jotta pysymme ajattelevana ja koulutettuna yhteiskuntana, tarvitsemme suunnittelijoita ja taiteilijoita median ja koulutuksen kentillä auttamaan joka puolelta tulvivan informaation muokkaamista muotoon, jonka kaikki meistä voivat ymmärtää.

Luovia aloja tarvitaan löytämään ratkaisuja jokapäiväiseen elämään ja globaaleihin haasteisiin

Luovat alat ovat tärkeä osa innovaatioekosysteemiä. Designkäytännöt auttavat organisaatioita ja yrityksiä kehittämään luovia ratkaisuja ja ymmärtämään ongelmia eri kulmista. Empatia on tärkeä osa designprosessia, joka pyrkii tarkkaan hahmottamaan erilaisten ihmisten tarpeita.

industrial design

interface design

ux/ui design

fashion design

innovation

design thinking

Missä tahansa oletkin, katsoessasi ympärillesi näet todennäköisesti erilaista suunnittelua ja muotoilua. Designerit ovat muotoilleet käyttämäsi tietokoneen ja he ovat työskennelleet tehdäkseen tuolin ja pöydän jonka ääressä istut ergonomisiksi ja miellyttävän näköisiksi. Muotisuunnittelija on suunnitellut kaikki vaatteet vaatekaapissasi ja käyttöliittymäsuunnittelija on suunnitellut kaikki päivittäin käyttämäsi käyttöjärjestelmät älypuhelimestasi bussin lippukoneeseen. Suunnitteluprosessin aikana muotoilija on myös ottanut huomioon sen, miten tuotteet tuotetaan ja mitä materiaaleja käytetään – valtava osa maailmastamme elää vuorovaikutussuhteessa luovien alojen kanssa.

Suunnittelu ja muotoilu ovat tärkeä osa teollisuutta ja niiden ansiosta meillä on monia niistä tuotteista ja palveluista, joita päivittäin käytämme. Design on ikään kuin kerros, joka lisätään tuotteisiin ei vain tekemään niistä esteettisempiä vaan myös intuitiivisempia käyttää ja esteettömämpiä eri ihmisryhmille. Suunnittelu on empaattinen prosessi, jonka aikana suunnittelija tai muotoilija miettii tarkkaan, miltä käyttäjästä tuntuu ja miten hän käyttäytyy. Valtavalla osalla yrityksistä on suunnittelijoita ja muotoilijoita palkkalistoillaan monissa erilaisissa rooleissa. Oli kyse sitten Fiskarsin saksien muotoilusta käteen sopivaksi tai luovista innovaatioista, jotka tarjoavat kustannustehokkaita ratkaisuja köyhyydessä elävien saataville, hyvää suunnittelua tarvitaan tekemään maailma ympärillämme helppokäyttöiseksi ja ymmärrettäväksi, puhumattakaan edullisuudesta ja ekologisuudesta!

Luovuus itsessään on käyttövara, joka tekee meistä yhteiskuntana sopeutuvaisempia. Tulevaisuuden haasteissa on tärkeää osata muodostaa hajanaisista kokonaisuuksista ymmärrettäviä konsepteja ja kyetä katsomaan ongelmia uusista näkökulmista. Tarvitsemme jalostettua ammattitaitoa uusien yhteyksien luomisesta erilaisten aihepiirien välille ja ymmärrystä järjestelmällisestä innovaatioiden kehittämisestä.

Luovalle ajattelukyvylle on tilausta esimerkiksi sellaisilla suunnittelun ja muotoilun aloilla kuin vaateteollisuus, ajoneuvomuotoilu ja teollinen muotoilu, joilla on kaikilla lähitulevaisuudessa tarve kehittää ekologisempia tuotteita, joiden ilmastovaikutus on pienempi. Luovan ja monialaisen tutkimus- ja innovaatioyhteistyön rakentaminen on myös ensisijaista esimerkiksi tekoälyn, lohkoketjujen ja muun tekniikan jalostamisessa meitä kaikkia hyödyttäviksi palveluiksi ja tuotteiksi. Me tarvitsemme hyvää suunnittelua ja muotoilua muokataksemme uuden teknologian kaikkien saataville ja tehdäksemme jokapäiväisestä elämästä parempaa. Luovuus itsessään on avainasemassa globaalien kysymyksien ratkaisussa ja luovien toimintatapojen kehittäminen yhteiskunnallisesti auttaa meitä vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin.

Helsingin uusi lastensairaala

Jokainen käyttämämme tuote tai palvelu on suunniteltu, ja suunnitteluun kuuluu myös luovuus. Oli kyse sitten älypuhelimesta, bussilipusta tai nettilehdestä, kaikkien luomiseen on tarvittu useiden alojen luovia ammattilaisia. Esimerkiksi Uusi lastensairaala Helsingissä on paljon enemmän kuin rakennus: rakennusprojektiin kuuluu myös palveluiden suunnittelua potilaiden ja perheiden ehdolla. Lastensairaalan rakentaminen onkin vaatinut myös monenlaista luovaa ammattitaitoa projektin eri vaiheissa, esimerkiksi:

Helsingin uusi lastensairaala

Jokainen käyttämämme tuote tai palvelu on suunniteltu, ja suunnitteluun kuuluu myös luovuus. Oli kyse sitten älypuhelimesta, bussilipusta tai nettilehdestä, kaikkien luomiseen on tarvittu useiden alojen luovia ammattilaisia. Esimerkiksi Uusi lastensairaala Helsingissä on paljon enemmän kuin rakennus: rakennusprojektiin kuuluu myös palveluiden suunnittelua potilaiden ja perheiden ehdolla. Lastensairaalan rakentaminen onkin vaatinut myös monenlaista luovaa ammattitaitoa projektin eri vaiheissa, esimerkiksi:

Luovuutta tarvitaan uraauurtavien innovaatioiden kehittämisessä ja taloudellisen kasvun luonnissa

Luovuus tuo mukanaan menestyneitä brändejä ja korkealuokkaista tuotesuunnittelua. Kansainvälisesti tunnustettu luovien alojen koulutus ja luova yhteisö tekee koko maasta houkuttelevamman liiketoiminnalle.

industrial design

interface design

branding

graphic design

advertising

Kauppaan astuessasi näet ympärilläsi lukuisia eri brändejä. Nämä brändit viestivät sanattomasti erilaisten tuotteiden monista ominaisuuksista. Pakkauksen väri voi vihjata, onko valitsemasi Fazerin suklaa sopiva eksklusiiviseen ja hienostuneeseen makuun vai kävisikö se paremmin lastenjuhlille. Logo, väri, pakkaus ja muoto herättävät kokonaisen ajatusyhtymien ketjun tuotteen laadusta, historiasta ja persoonasta.

Graafinen suunnittelu ja pakkausmuotoilu ovat tärkeä osa tuotteen markkinointiviestintää. Design, markkinointi ja liiketoiminta kuuluvat erottamattomasti yhteen. Hyvännäköinen suunnittelu ja muotoilu varmistavat hyvän ensivaikutelman, joka on erityisen tärkeää kuluttajan kohdatessa tuotteen ensimmäistä kertaa. Kaikki brändi-identiteetin elementit ulkonäöstä jopa valittuihin ääniin luovat brändille tarinan ja persoonan. Tämän kautta kuluttaja muodostaa brändiin suhteen, joka hänet ostamaan saman merkin tuotteita seuraavallakin kerralla.

Designin hyödyt eivät rajoitu vain brändäykseen ja mainostamiseen vaan luovuus ja design-ajattelu ovat tärkeä osa myös innovaatioiden syntyä. Suunnittelu ja muotoilu on pohjimmiltaan ongelmanratkaisua ja design-käytännöt tuotekehityksessä pyrkivät empaattisempaan lähestymistapaan ottaakseen huomioon kaikki käyttäjien tarpeet. Onnistuneesta tuotelanseerauksesta voi usein kiittää hyvää taustoitusta suunnittelutyössä. Applen IPhonet ovat loistoesimerkki siitä, mihin hyvät design-käytännöt voivat johtaa: virtaviivaisesti ja elegantisti suunnitellut laitteet eivät ole vain kauniita, mutta myös hyvin käyttäjäystävällisiä. Kun tämä yhdistyy vahvaan suoritukseen brändin rakentamisessa, Apple on saanut viestittyä onnistuneesti toiminnastaan, ja viesti on selvästi saanut vastakaikua heidän kohderyhmässään.

Tarve ylemmän tason osaamiselle tuotekehityksessä tulee vain kasvamaan automatisaation ja tekoälyn yleistymisen myötä. Meidän pitäisikin huolehtia siitä, että tähän vastaava suunnittelun ja muotoilun koulutus on kansainvälisesti tunnustettua ja haluttua. Meidän pitää ymmärtää designin tärkeys, jotta Suomi olisi tekniikan ja muiden alojen kärkimaita tulevaisuudessakin ja jotta Suomesta tulee menestyviä brändejä ja innovaatioita myös jatkossa. Tärkeää on myös tarjota suunnittelijoille ja muotoilijoille tarvittavat resurssit, jotta he voivat auttaa meitä luomaan sellaisia tarinoita kuin Nokia, Kone ja Stora Enso. Tasokas design tarkoittaa lisää liikevaihtoa, lisää työpaikkoja ja kokonaisuudessaan lisää kasvua koko Suomelle.

Luovat alat auttavat vähentämään yksinäisyyttä ja eristyneisyyttä ja tekevät elämästä merkityksellisempää

Luovat harrastukset edesauttavat oppimista laaja-alaisesti ja tuovat apua psyykkisistä ja fyysisistä sairauksista kärsiville. Kulttuuri- ja taideharrastuksiin sekä -tapahtumiin osallistuminen on yhteydessä parempaan terveyteen.

tv

cinema

stories

writers

illustrators

actors

media designers

videography

game design

directors

musicians

Läpi elämämme kohtaamme taidetta erilaisten harrastusten kautta. Käymme pianotunneilla, vierailemme museoissa ja kouluissa istumme kuvataide- ja musiikkitunneilla. Vaikka nämä asiat eivät aina tuntuisikaan olevan elämän keskiössä, taiteen harrastamisesta on paljon epäsuoraa hyötyä.

Taide ja kulttuuri linkittyy hyvään terveyteen: ihmiset, jotka harrastavat taiteita ja kulttuuria, raportoivat tutkimuksissa olevansa onnellisempia. Monet terveysalan toimijat ovat huomanneet taiteen harrastamisen hyödyt ja käyttävät taidetta työkaluna esimerkiksi terapiassa tai yleisen hyvinvoinnin lisäämiseen hoivakodeissa ja laitoksissa. Psyykkisistä sairauksista kärsiviä taiteen harrastaminen osallistaa sosiaalisesti ja terapiakäytössä taiteen keinoin on mahdollista ilmaista monimutkaisia tunteita ja parantaa omanarvontuntoaan. Yhteisöissä taide- ja kulttuuritapahtumat luovat yhtenäisyyttä ja vähentävän sosiaalista eristyneisyyttä lisäten yleistä hyvinvointia.

Taide voi myös tehostaa oppimista. Esimerkiksi musiikkitoiminnan sisällyttäminen säännölliseksi rutiiniksi kouluympäristössä on yhteydessä parempaan koulumenestykseen muissakin aineissa. Musiikin opiskelu parantaa kognitiivisia kykyjä kokonaisvaltaisesti ja kehittää esimerkiksi verbaalisia ja kielellisiä taitoja. Luova ja visuaalinen ajattelu tai musiikin opiskelu ovat monimutkaisia prosesseja, jotka aktivoivat useita eri osia aivoista. Tämä johtaa useiden erilaisten kykyjen kehittymiseen, jotka eivät rajoitu vain niihin, joita suoraan tarvitaan taiteen harrastamisessa.

Taide ja kulttuuri tarjoavat hyödyllisiä työkaluja monilla yhteiskunnan osa-alueilla, auttaen ratkaisemaan esimerkiksi yksinäisyyden tai psyykkisten sairauksien aiheuttamia ongelmia. Taiteen ja kulttuurin harrastaminen antaa sisältöä arkeen tehden siitä merkityksellisempää ja luoden puitteet sosiaaliselle kanssakäymiselle. Luovat alat auttavat meitä psykologisesti, pedagogisesti ja sosiaalisesti. Yhteiskuntana meidän pitäisikin tiedostaa taiteen harrastamisen tuomat hyödyt ja syventää ymmärrystämme siitä, miten luovuutta voi valjastaa käyttöön koulutuksessa, terveyssektorilla ja erilaisissa yhteisöissä entistä paremmin.

Case study: Luovien alojen ammattilaiset

Luovissa ammateissa työskentelee tuhansia ihmisiä: arkkitehtejä, kirjailijoita, eri alojen suunnittelijoita ja artesaaneja.

Luovissa ammateissa työskentelee tuhansia ihmisiä. Heidän tehtävänään on esimerkiksi helpottaa ympäröivät maailman ymmärtämistä, helpottaa arkea, tuoda iloa elämään ja saada yritykset kannattavammiksi. Alla oleva kuplakuvio kertoo, minkälaisia luovia ammatteja työpaikoilta löytyy, ja kuplan koko viittaa työntekijöiden määrään.

Luovien ammattilaisten määrä 2016

Samoin kuin jotkut ammatit voidaan luokitella luoviksi, voidaan myös joitain toimialoja kutsua luoviksi. Osa ammateista tai toimialoista voi olla toisia luovempi, mutta luovuustason määrittely voi olla vaikeaa, mahdotonta, ehkä turhaakin. Toimialalle voidaan kuitenkin laskea luova intensiteetti (creative intensity), joka on käytännössä luovien ammattilaisten osuus toimialla. Tässä olevassa visualisoinnissa korkeammalla olevan kuplan luova intensiteetti on korkeampi, ja kuplan koko taas viittaa toimialan työntekijöiden määrään.

Luovien alojen koko ja luova intensiteetti 2016

Yllä olevat visualisoinnit saattavat vihjata, että luovien alojen ammattilaiset työskentelisivät vain tietyillä aloilla. Toki osa näistä ammattilaisista työskentelee ammattia vastaavalla toimialalla, mutta tietysti heitä löytyy myös muiltakin aloilta. Luovuutta tarvitaan eri aloilla, ja eri alat tarvitsevat luovuutta:

Luovien alojen luokittelusta

Pian tämän projektin alettua törmäsimme ongelmaan: jos haluamme käyttää tilastodataa, meidän tulisi selvittää, mitkä ammatit ja alat ovat luovia. Tällaisten määrittelyjen tekeminen ei ole ihan yksinkertaista:

Luovat alat voidaan toki määritellä monella tapaa, olisimme voineet tehdä vaikka oman listauksen heti alussa. Tai sitten olisimme voineet hyödyntää Kulttuurin satelliittitilinpitoa. Ja onhan Ornamolla hyvä näkemys design -aloista esimerkiksi tässä katsauksessa. Ehkä olisimme voineet lähteä liikkeelle tietointensiivisistä KIBS-aloista, ja rakentaa projektia sitä kautta. Helpointa olisi kai käyttää mitä tahansa internetistä löytyvää listausta luovista, taiteellisista tai kulttuuriammateista.

Edellämainitut kuitenkin katsovat luovuutta omasta näkökulmastaan. Kulttuurisatelliitti on hieno listaus kulttuurialoista, mutta esimerkiksi Viihde-elektroniikan valmistus ja kauppa ei ihan vastannut ajatustamme luovasta alasta. Muotoilualan asiantuntija Ornamo on taas kiinni muotoilualassa, ja esimerkiksi esittävät taiteet jäävät ulkopuolelle. KIBS olisi varmasti ollut mielenkiintoinen ja hyödyllinen, mutta tietointensiivisiin aloihin kuuluu paljon muutakin kuin luovuus, esimerkiksi rahoitus- ja vakuutusalat. Netistä löytyvät listauksetkin ovat ongelmallisia, koska usein niissä mainitaan vain työnimike – ilman luokittelukoodia tällaisen listauksen hyödyntäminen olisi hyvin vaikeaa.

Toki näihin ongelmiin on törmätty muuallakin. Työpaikkoja, toimialoja ja yrityksiä tilastoidaan ahkerasti, ja erilaisten luokitteluiden ja jaotteluiden avulla tilastoija voidaan hyödyntää tehokkaasti. Esimerkiksi luovia aloja tutkittaessa. Britanniassa Department for Digital, Culture, Media and Sports (DCMS) on laatinut varsin toimivan listauksen luovista aloista. Siinä kuvataan yli 40 luovaa ammattia yhdeksällä eri luovalla sektorilla. Tietysti tällainen listaus on myös kyseenalaistettu, ja siihen on ehdotettu muutoksia kuten Wikipedian artikkelista voimme todeta.

DCMS:n luokittelu vaikutti kuitenkin hyvältä pohjalta tälle projektille; yksinkertainen ja yksiselitteinen listaus, jossa on ammattien ja alojen lisäksi niiden kansainväliset tilastointitunnukset. Vielä mukavammaksi tilanne muuttui, kun tutustuimme VTT:n 2018 julkaisemaan raporttiin Suomen luovista ekosysteemeistä. Raportissa kuvataan mm. luovien alojen luokittelua, ja lopulta siinä käytetään DCMS:n luokittelua hieman muokattuna. VTT:n versio on selkeä, hyvin pohjustettu ja helppo käyttää tässä projektissa. Luovat ammatit, alat ja sektorit on listattu tilastointikoodien kanssa: tämän listauksen pohjalta oli helppo lähteä tiedonhakuun.

Luovan intensiteetin yhteydessä törmäsimme varsin mielenkiintoiseen seikkaan. VTT:n raportissa käytetty data on vuodelta 2015, kun taas tässä projektissa hyödynnetään vuoden 2016 tietoja. Helposti voisi ajatella, että intensiteettiprosentti pysyisi jokseenkin samana näiden vuosien välillä. Suurin osa prosenteista pysyykin melkolailla samalla tasolla, mutta poikkeuksiakin on. Esimerkiksi Taiteen ja musiikin koulutuksen intensiteetti putosi 22 prosenttiyksikköä, ja Historiallisten nähtävyyksien, rakennusten ja vastaavien kohteiden toiminta peräti 56 prosenttiyksikköä. Tässä projektissa emme ehtineet perehtyä muutoksen syihin. Näin suuri vaihtelu kuitenkin kertoo, että luovaa intensiteettiä ei ehkä kannata laskea yhden vuoden työllisyystietojen pohjalta.